Pirkanmaan
liikevaihto löysi kasvu-uran
Suomi pääsi takaisin kasvu-uralle vuonna 2010. Liikevaihto ja vienti kasvoivat. Maailmantalouden piristyminen ja erityisesti meille tärkeiden markkinoiden hyvä veto toi tilauksia myös Suomen teollisuudelle.
Myös Pirkanmaan liikevaihto kehittyi viime vuonna myönteisesti lähes kaikilla toimialoilla ja yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi 7 prosenttia verrattuna vuoteen 2009. Eniten parannusta edellisvuoteen kertyi kemikaali-, kumi- ja muovituoteteollisuudessa, joka kasvatti liikevaihtoaan yli 14 prosenttia. Kaksinumeroisia liikevaihdon kasvulukuja nähtiin myös teknologiateollisuudessa ja metsäteollisuudessa, jotka molemmat lisäsivät liikevaihtoaan lähes 12 prosenttia verrattuna vuoteen 2009.
Pirkanmaan tukijalaksi on yhä enemmän rakentumassa myös palvelut ja kauppa. Palvelualoilla vuoden 2009 kriisi ei näkynyt läheskään yhtä merkittävästi kuin teollisuudessa. Kauppa uskalsi investoida alueellemme myös laskusuhdanteessa. Yhteensä palvelualat ja kauppa tuovatkin jo 51 prosenttia Pirkanmaan liikevaihdosta.
Pirkanmaan työllisyystilanne kohentunut
Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimistoihin ilmoittautuneiden työttömien työnhakijoiden määrä on laskenut selvästi vuoden 2010 alusta lähtien. Työttömyyden määrän vähenemisen arvioidaan jatkuvan edelleen. Tammi-kesäkuussa 2011 työttömiä työnhakijoita oli keskimäärin hieman alle 26 000 kuukaudessa eli 12 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin vastaavana ajankohtana.
Rohkaisevaa on, että yli 50-vuotiaiden työttömien määrä on laskenut. Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä on pysytellyt samalla tasolla viime vuoteen verrattuna. Pirkanmaan työttömien työnhakijoiden määrä on vähentynyt vuoden 2011 aikana vuoden takaiseen verrattuna nopeammin kuin koko maassa keskimäärin. Kesäkuun 2011 lopun työllisyystilanne oli Pirkanmaalla kuitenkin edelleen koko maan keskiarvoa heikompi. Erityisesti nuorisotyöttömyyden hoitoon ja nuorten syrjäytymisen estämiseen on kaikkien alueen toimijoiden löydettävä uusia ja nykyistä huomattavasti tehokkaampia tapoja toimia.
Avoimien työpaikkojen määrien hyvä kehitys nostaa esille lamaa edeltäneen osaavan työvoiman ja työpaikkojen kohtaanto-ongelman. Tarjolla oleva työvoima ei vastaa työmarkkinoiden tarpeita. On hyvä muistaa, että laman iskiessä työmarkkinoilla oli työvoimapula myös Pirkanmaalla. Palvelualoilla ja joillakin teollisuuden aloilla on jo viestitty työvoiman saatavuusongelmista. Tämä siitäkin huolimatta, että viime aikojen talousuutiset ovat olleet pääosin negatiivisia. Lama hävitti keskustelun ulkomaisen työvoiman tarpeesta. Nyt huomataan, että aihe on edelleen ajankohtainen.
Vahva osaaminen ja hyvä yhteistyö Pirkanmaan menestyksen perustana
Oli taloudessa nousu- tai laskusuhdanne, jatkaa Pirkanmaa valitsemallaan tiellä panostamalla voimakkaasti tieteeseen, teknologiaan, koulutukseen ja uusiin innovaatioihin. Monipuolinen maailmanluokan osaaminen on tuonut ja tuo myös tulevaisuudessa menestystä maakuntaan. Voimme seistä monipuolisen toimialarakenteen päällä ja samalla jatkaa uusien keihäänkärkien kehittämistä. Niitä ovat varmasti ainakin älykäs teknologia, bioteknologia ja ict-ala. Luovia toimialoja ei tule myöskään unohtaa. Palveluissa on aina uusia mahdollisuuksia, varsinkin alueellamme, joka saa muuttovoittoa vuosittain ja jossa on hyväkuntoinen ja ostovoimainen väestö.
Ratkaisut globaaleihin haasteisiin kuten ympäristön tilaan ja väestön ikääntymiseen edellyttävät nopeaa monitieteisen tutkimustiedon tuotteistamista uusiksi innovaatioiksi. Ne luovat pohjan uudelle yritystoiminnalle. Uusien toimintojen kehittämisessä meitä tukevat maan parhaimpiin ja haetuimpiin korkeakouluihin kuuluvat kaksi yliopistoa ja ammattikorkeakoulu. Suositut ja vetovoimaiset oppilaitoksemme takaavat sen, että alueelle sijoittuu jatkossakin lahjakkaita nuoria.
Pirkanmaa panostaa edelleen muuta maata enemmän T&K-toimintaan. Meillä on myös herätty miettimään, minkälaisilla alustoilla innovaatioita syntyy. Protomo- ja Demola–konseptit ovat olleet erittäin rohkaisevia hankkeita alueemme osaamispääoman kokonaisvaltaisessa hyödyntämisessä.

Leena Vestala
Pirkanmaan ELY-keskuksen ylijohtaja


